Väliaikaisen sähköliittymän tilaus on kolmen päätöksen summa: mistä syöttö otetaan, kuinka suureksi se mitoitetaan ja milloin se pitää olla käytössä. Näistä kolmas ratkaisee usein kaksi muuta, koska liittymän rakentaminen vie aikaa eikä aikataulu jousta työmaan tarpeen mukaan. Yleisin virhe on mitoittaa liittymä hankkeen alkuvaiheen kulutuksen mukaan ja törmätä talven lämmityskuormaan, kun muutos on jo kallis.
STAT
Betonin talvilämmitys kuluttaa lämmitystavasta riippuen noin 50-500 kWh energiaa jokaista betonikuutiota kohden muottien purkulujuuteen asti, ja kuumailmalämmityksen todellinen hyötysuhde on vain noin 30 prosenttia. Lämmityskuorma on siksi se erä, joka useimmin kaataa kesällä tehdyn mitoituksen. Lähde: Betoniteollisuus ry, Talvibetonointi (2013), lähde Ratu C8-0377
Ydinkohdat
| Asia | Lyhyesti |
|---|---|
| Ajoitus | Liittymän toimitusaika ei jousta. Se määrää, tarvitaanko generaattori alkuvaiheeseen. |
| Mitoitus | Mitoita talven huippukuorman mukaan, ei aloitusvaiheen kulutuksen. |
| Syöttötapa | Verkko, generaattori tai molemmat. Valinta vaikuttaa suojaukseen. |
| Mittaus | Päätä laskutusrajat ennen kytkentää. Mittaamatonta jaksoa ei voi täydentää jälkikäteen. |
Miksi ajoitus on tärkein päätös?
Liittymän rakentaminen on oma hankkeensa. Siihen kuuluu suunnittelu, verkkoyhtiön käsittely, mahdollinen kaivuu ja kytkentä. Mikään näistä ei nopeudu sillä, että työmaa tarvitsee sähköä ensi viikolla.
Toimitusajat vaihtelevat verkkoyhtiön, liittymän koon ja alueen mukaan, joten oikea toimintatapa on kysyä oman jakeluverkkoyhtiön arvio heti kun hankkeen aikataulu on karkeasti tiedossa. Se arvio on lähtötieto, ei muodollisuus: se kertoo, tarvitaanko alkuvaiheeseen generaattori vai ei.
Käytännön seuraus on yksinkertainen. Jos liittymä ei ehdi ensimmäiseen tarpeeseen, alkuvaihe ajetaan generaattorilla ja verkkoon siirrytään kun liittymä valmistuu. Tämä on täysin normaali järjestely, mutta se pitää suunnitella eikä improvisoida, koska siirtymä vaikuttaa maadoitukseen ja suojauksiin.
Kuinka suureksi liittymä mitoitetaan?
Mitoitus tehdään hankkeen suurimman vaiheen huipputehon mukaan. Käytännössä tämä tarkoittaa lähes aina talvea.
Kesällä alkava työmaa on houkutteleva mitoittaa kesän kulutuksen mukaan. Runkovaiheessa kuormaa hallitsevat nostimet ja betonointi, ja teho tuntuu riittävältä. Loka-marraskuussa tilanne muuttuu: lämmitys ja kuivatus kytkeytyvät verkkoon, joka on jo lähellä rajojaan.
Betonin talvilämmityksen suuruusluokka tekee tästä konkreettista. Kun jokainen betonikuutio vaatii kymmeniä tai satoja kilowattitunteja muottien purkulujuuteen asti, ja kuumailmalämmityksen hyötysuhde on heikko, lämmityskuorma ei ole marginaalinen lisä vaan usein hankkeen suurin yksittäinen erä.
Kolme kysymystä ennen kuin liittymäkoko lyödään lukkoon:
- Mikä on suurin yhtäaikainen kuorma hankkeen raskaimmassa vaiheessa, ei keskimäärin?
- Kuinka paljon talven lämmitys ja kuivatus lisää siihen?
- Paljonko varausta jää käynnistysvirtapiikeille?
Verkko, generaattori vai molemmat?
| Tekijä | Verkkoliittymä | Generaattori |
|---|---|---|
| Saatavuus | Riippuu rakentamisen aikataulusta | Heti käytettävissä |
| Oikosulkuvirta | Korkea, suojaus toimii varmasti | Rajallinen, vaikuttaa suojausvalintaan |
| Käyttökustannus | Yleensä matalampi | Polttoaine nostaa kustannusta |
| Hyötysuhde osakuormalla | Ei vaikutusta | Heikkenee selvästi alikuormalla |
| Siirrettävyys | Kiinteä | Siirtyy työn mukana |
Pitkillä työmailla yhdistelmä on yleinen: verkko pääsyöttönä ja generaattori erotetuilla alueilla tai varavirtana. Yhdistelmä toimii, mutta vaatii huomiota maadoitusjärjestelmään ja siirtymäautomatiikkaan, koska oikosulkuvirta ja vikavirtasuojien herkkyys eroavat syöttötavoittain.
Generaattoripuolella kannattaa muistaa hyötysuhde. Kapasiteettiinsa nähden kevyesti kuormitettu kone polttaa polttoainetta tehottomasti, joten kuorman tasapainottaminen koneiden välillä on suoraan kustannuskysymys.
Mitä verkkoyhtiölle pitää pystyä kertomaan?
Liittymähakemus etenee nopeammin, kun lähtötiedot ovat kunnossa ensimmäisellä kerralla. Kokoa nämä ennen yhteydenottoa:
- Kohteen sijainti ja hankkeen kesto.
- Arvioitu huipputeho ja se, mihin arvio perustuu.
- Ajankohta, jolloin syöttöä tarvitaan.
- Tuleeko kohteeseen myöhemmin pysyvä liittymä, ja voidaanko väliaikainen mitoittaa sitä silmällä pitäen.
Viimeinen kohta jää usein kysymättä. Jos kohteeseen tulee joka tapauksessa pysyvä liittymä, kannattaa selvittää, voiko väliaikaisen ratkaisun rakentaa niin että osa työstä palvelee lopullista asennusta.
Liittymän koko päätetään kerran ja eletään sen kanssa koko hanke. Se on halvin päätös suunnittelupöydällä ja kallein työmaalla.TSR-Elsite
Milloin mittaus pitää päättää?
Ennen kytkentää, ei jälkikäteen.
Jos energiaa laskutetaan eteenpäin aliurakoitsijalle tai raportoidaan sertifiointia tai ESG-tarkoituksia varten, mittarin on oltava MID-hyväksytty. MID-direktiivi 2014/32/EU määrittelee tarkkuusluokat, joiden alapuolella lukema on arvio, jonka vastapuoli voi kiistää.
Olennaista on ajoitus. Mittaamatonta jaksoa ei voi täydentää takautuvasti. Jos laskutusraja päätetään vasta kun ensimmäistä laskua tehdään, siihenastinen kulutus on rekonstruktio.
Piirrä laskutusrajat sähkökaavioon ennen kytkentää ja asenna hyväksytty mittaus niihin pisteisiin. Muihin pisteisiin riittää tavallinen seuranta, koska operatiivinen valvonta ja laskutusmittaus ovat eri tehtäviä eri tarkkuusvaatimuksilla.
Mitä liittymän päättyessä pitää huomioida?
Väliaikaisen liittymän loppu on suunnittelukysymys siinä missä alkukin, ja se jää usein miettimättä kunnes se on ajankohtainen.
Kaksi polkua on mahdollista.
Liittymä puretaan. Kohde valmistuu ja väliaikainen syöttö poistuu. Tässä olennaista on ajoitus suhteessa pysyvän sähköistyksen käyttöönottoon. Jos väliaikainen puretaan ennen kuin pysyvä on toiminnassa, loppuvaiheen työt jäävät ilman syöttöä juuri silloin kun luovutus lähestyy.
Liittymä muuttuu pysyväksi. Osa väliaikaisesta rakenteesta jää palvelemaan valmista kohdetta. Tämä on usein taloudellisin ratkaisu, mutta se pitää suunnitella alussa, ei lopussa. Jälkikäteen tehtynä valinta on yleensä jo suljettu, koska mitoitus ja sijoitus tehtiin väliaikaista tarvetta varten.
Kolmas kysymys koskee kalustoa. Keskukset, kaapelit ja mittarit ovat pääomaa, joka siirtyy seuraavaan hankkeeseen, jos ne on valittu kestämään. Purkuvaiheessa kannattaa kirjata, mikä on uudelleenkäytettävissä ja missä kunnossa, koska tämä tieto on seuraavan hankkeen hankintapäätöksen lähtötieto.
Neljänneksi: dokumentaatio. Kulutushistoria, vikahistoria ja mitoituksen toteutuminen ovat arvokkainta juuri silloin kun hanke päättyy. Jos data on vain keskuksen näytöllä, se katoaa purkamisen mukana.
Miten liittymän riittävyys varmistetaan käytössä?
Mitoitus on arvio, ja arvio kannattaa tarkistaa todellista kulutusta vasten heti alkuvaiheessa.
Kun kuorma, vaiheiden tasapaino ja jännite näkyvät jatkuvasti, nähdään ensimmäisten viikkojen aikana osuiko mitoitus oikeaan. Jos jokin keskus lähestyy rajojaan tai yksi vaihe vetää jatkuvasti muita enemmän, kuormia ehditään siirtää ennen kuin suoja laukeaa. Reaaliaikainen etävalvonta tekee tämän näkyväksi ilman että työmaalle rakennetaan kiinteää tietoliikennettä.
Sama data palvelee seuraavaa hanketta. Kun tiedetään mitä edellinen vastaava kohde todella kulutti, seuraava liittymämitoitus perustuu mittaustietoon eikä pelkkään laskelmaan.
Yhteenveto
Väliaikaisen sähköliittymän tilauksessa ajoitus ratkaisee. Kysy verkkoyhtiön toimitusaika-arvio heti kun aikataulu on tiedossa, koska se määrää tarvitaanko alkuvaiheeseen generaattori. Mitoita talven huippukuorman mukaan, älä aloitusvaiheen kulutuksen, koska lämmitys ja kuivatus ovat useimmiten hankkeen suurin erä. Päätä laskutusrajat ja hyväksytty mittaus ennen kytkentää, koska mittaamatonta jaksoa ei voi täydentää. Jos haluat käydä läpi oman hankkeesi liittymä- ja keskusratkaisut, katso työmaasähköistyksen tuotteet tai ota yhteyttä: myynti@tsr-elsite.fi tai +358 9 4555 588.
Usein kysytyt kysymykset
Mikä on väliaikainen sähköliittymä?
Se on rakennustyömaan tai muun tilapäisen kohteen käyttöön rakennettu sähköliittymä, joka puretaan tai muutetaan pysyväksi hankkeen päättyessä. Syöttö voidaan ottaa myös generaattorilta, jos liittymä ei ehdi tarpeeseen.
Kuinka kauan väliaikaisen liittymän saaminen kestää?
Toimitusaika vaihtelee verkkoyhtiön, liittymän koon ja alueen mukaan, joten arvio kannattaa pyytää omalta jakeluverkkoyhtiöltä heti kun hankkeen aikataulu on karkeasti tiedossa. Arvio ratkaisee, tarvitaanko alkuvaiheeseen generaattori.
Miten väliaikainen liittymä mitoitetaan?
Hankkeen raskaimman vaiheen huipputehon mukaan, mikä Suomessa tarkoittaa lähes aina talvea. Lämmitys ja kuivatus ovat usein hankkeen suurin yksittäinen kuorma, joten kesän kulutukseen perustuva mitoitus pettää loka-marraskuussa.
Voiko työmaan ajaa pelkällä generaattorilla?
Voi, ja alkuvaiheessa se on yleistä. Huomioitavaa on rajallinen oikosulkuvirta, joka vaikuttaa vikavirtasuojien valintaan, sekä hyötysuhteen heikkeneminen alikuormalla. Pitkillä hankkeilla verkko pääsyöttönä on yleensä edullisempi.
Tarvitaanko työmaalla MID-hyväksytty mittari?
Tarvitaan, jos energiaa laskutetaan eteenpäin tai raportoidaan sertifiointia tai ESG-tarkoituksia varten. MID-direktiivi 2014/32/EU määrittelee tarkkuusluokat. Pelkkään sisäiseen seurantaan MID ei ole pakollinen.
Voiko mittauksen lisätä jälkikäteen?
Mittarin voi asentaa myöhemmin, mutta mittaamatonta jaksoa ei voi täydentää takautuvasti. Siksi laskutusrajat ja hyväksytty mittaus kannattaa päättää ennen kytkentää eikä silloin kun ensimmäistä laskua tehdään.