TLDR
- CSRD-direktiivi (Directive (EU) 2022/2464) ja sen helmikuussa 2026 hyväksytty Omnibus I -muutos sitovat nyt yli 1 000 työntekijän ja yli 450 M€ liikevaihdon yritykset. Rakennusalalla tämä kattaa lähes kaikki Top 20 -rakennusliikkeet Suomessa.
- Raportointivelvoite kohdistuu kolmeen päästöluokkaan: Scope 1 (työmaan dieselgeneraattorit, työkoneet), Scope 2 (työmaalle ostettu verkkosähkö) ja Scope 3 (rakennusmateriaalit + rakennuksen elinkaaren käyttövaiheen päästöt).
- Rakennukset tuottavat 39 % maailman energiaperäisistä CO2-päästöistä (WGBC 2019). Siitä 11 prosenttiyksikköä syntyy materiaaleista ja itse rakentamisesta.
- Vaikein dataluokka on työmaalla syntyvä Scope 1 ja Scope 2. Useimmat rakennusliikkeet arvioivat sen vuosittaisilla keskiarvoilla. Spine mittaa kulutusta aina vakiona ja tuottaa työmaakohtaista, päivätason kWh-dataa, joka kelpaa tilintarkastukseen. Laskutuskelpoinen MID-mittaus on erillinen lisätarvike.
- ESRS E1-6 vaatii päästötiedot eriteltynä lokaation ja markkinan mukaan. Käytännössä se tarkoittaa työmaakohtaista mittausta koko firman tasolle laskettujen vuosiarvioiden sijaan.
Mikä on CSRD ja koskeeko se rakennusliikettäni?
CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive, Directive (EU) 2022/2464) on EU:n kestävyysraportointidirektiivi, joka korvaa vanhan NFRD-direktiivin. Se velvoittaa yritykset raportoimaan ympäristö-, sosiaali- ja hallintotietonsa ESRS-standardien mukaan. Helmikuussa 2026 hyväksytty Omnibus I -muutos nosti soveltamiskynnyksen 1 000 työntekijään ja 450 M€ liikevaihtoon, mikä rajaa noin 80 % aiemmista raportoivista yrityksistä ulos.
Suomessa CSRD on tuotu kansalliseen lainsäädäntöön kirjanpitolain (1336/1997) muutoksilla, jotka tulivat voimaan 31.12.2023.
Milloin rakennusliikkeen on aloitettava raportointi?
Aikataulu määräytyy yhtiön koon ja listauksen mukaan. Aalto 1 (yli 500 työntekijän pörssiyhtiöt) raportoi vuoden 2024 tilikaudesta keväällä 2025. Aalto 2 ja 3 siirtyivät kahdella vuodella eteenpäin ”Stop-the-clock” -direktiivin myötä.
| Aalto | Koskee | Ensimmäinen raportti |
|---|---|---|
| Aalto 1 | Yli 500 hlö pörssiyhtiöt (NFRD-ryhmä) | 2025 (FY 2024) |
| Aalto 2 | Suuret listatut + listaamattomat (yli 1 000 hlö ja yli 450 M€ Omnibusin jälkeen) | 2028 (FY 2027) |
| Aalto 3 | Listatut pk-yritykset | 2029 (FY 2028) |
| Aalto 4 | Kolmansien maiden yritykset (yli 450 M€ EU:ssa) | 2029 (FY 2028) |
Useat keskisuuret rakennusliikkeet putosivat Omnibusin myötä suorasta velvoitteesta, mutta päätyvät silti raportoimaan toimitusketjun kautta. Yhden suuren pääurakoitsijan ESRS-vaatimukset valuvat alihankkijoille sopimusehtoina.
Mitä ESRS E1 vaatii työmaalta?
ESRS E1 on ilmastonmuutosta koskeva standardi, ja sen Disclosure Requirement E1-6 määrittää kasvihuonekaasupäästöjen raportoinnin kolmessa kategoriassa: bruttopäästöt Scope 1, Scope 2 ja Scope 3 sekä näiden yhteissumma. Päästöt on eriteltävä lokaation ja markkinan mukaan, ja menetelmänä on käytettävä GHG-protokollaa.
Rakennusliikkeelle tämä tarkoittaa työmaakohtaista mittausta. Lokaatioerittelyn vuoksi päästöt on pystyttävä esittämään projektitasolle eriteltynä; koko firman tasolle laskettu vuosiarvio ei siihen riitä.
Mikä on Scope 1, 2 ja 3 työmaalla?
Scope-jaottelu syntyi GHG-protokollasta ja on nyt sisäänrakennettu ESRS E1:een. Työmaan kontekstissa kolme luokkaa näyttää tältä:
| Scope | Mitä työmaalla | Tyypillinen osuus | Datan vaikeus |
|---|---|---|---|
| Scope 1, suorat | Dieselgeneraattorit, työkoneet, työmaan lämmitys polttoaineella | 5–15 % | Keskitaso (polttoainekuitti vs. reaaliaikainen) |
| Scope 2, ostettu energia | Sähköverkosta ostettu sähkö työmaalle | 5–10 % | Helppo (mittarilukema) |
| Scope 3, arvoketju | Materiaalit (sementti, teräs), kuljetukset, rakennuksen elinkaaren käyttö | 75–90 % | Vaikea (vaatii toimittajadataa) |
Rakennukset tuottavat 39 % maailman energiaperäisistä CO2-päästöistä, ja siitä 11 prosenttiyksikköä syntyy materiaaleista ja itse rakentamisesta (World Green Building Council, Bringing Embodied Carbon Upfront, 2019). Loput 28 prosenttiyksikköä syntyy rakennuksen käyttövaiheessa.
Miksi työmaan Scope 1 ja 2 on hankalin osio raportoinnissa?
Scope 3 on numeerisesti iso (jopa 95 % arvoketjun päästöistä, UK Cabinet Office 2023), mutta sen data tulee ostolaskuista ja toimittajien EPD-asiakirjoista. Scope 1 ja 2 ovat työmaan välittömät päästöt, ja niistä kysytään tilintarkastuksessa eriteltynä työmaa- ja kuukausitasolla.
Useimmat rakennusliikkeet arvioivat työmaan dieselin vuosihankinnasta jaettuna kuukausille. Tämä ei kestä CSRD:n datalaadun tarkastusta. Tilintarkastusvelvoite alkaa raportin ensimmäisestä julkaisuvuodesta rajoitetulla varmuudella, ja varmennustaso voi myöhemmin kiristyä kohtuulliseen varmuuteen. Lopullinen taso selviää kansallisesta täytäntöönpanosta.
Miten Scope 3 jakautuu rakennusliikkeellä?
GHG-protokolla jakaa Scope 3 -päästöt 15 kategoriaan. Rakennusalalla neljä kategoriaa kattaa tyypillisesti 80–95 % kaikista arvoketjun päästöistä.
| Kategoria | Sisältö rakennusliikkeellä | Tyypillinen mittakaava |
|---|---|---|
| 3.1 Ostetut tavarat ja palvelut | Sementti, teräs, betoni, eristeet, kaapelit | Suuri (40–60 % kokonaispäästöistä) |
| 3.4 Kuljetukset (ylävirta) | Materiaalien kuljetus tehtaalta työmaalle | Keskitaso (5–10 %) |
| 3.11 Myytyjen tuotteiden käyttö | Rakennetun kohteen käyttövaiheen energiankulutus | Erittäin suuri (20–40 % kun kohde on omistaja-asunto) |
| 3.12 Elinkaaren loppu | Purku, kierrätys, jätteenkäsittely | Pieni (1–3 %) |
Skanska raportoi vuoden 2024 vastuullisuusraportissaan Scope 3 -päästöiksi 1 219 000 tCO2e, mikä oli 37 % vähemmän kuin baseline-vuosi 2020. Yhtiön Scope 3 -päästöt olivat sen kokonaisjalanjäljen suurin osa. NCC raportoi vastaavasti Scope 1+2 -päästöjen pudonneen 64 % vuoden 2015 tasosta vuoteen 2024 mennessä.
Mittakaavat ovat siis valtavia, mutta huomaa että Scope 3.11 (rakennuksen käyttövaihe) on iso vain silloin, kun raportoiva yritys myy rakennuksen loppukäyttäjälle. Pääurakoitsijalle, joka rakentaa tilaajan lukuun, kategoria 3.11 kohdennetaan tilaajalle eikä urakoitsijalle. Toimialan rajaerot ovat siis isoja.
Miten Spine tukee CSRD-raportointia työmaalla?
Spine on TSR-Elsiten mittaus- ja etävalvontajärjestelmä, joka on joko rakennettu suoraan työmaakeskukseen tai asennettu lisätarvikkeena olemassa olevaan keskukseen. Se mittaa kulutusta aina vakiona ja kerää reaaliaikaisesti kWh-dataa sekä generaattorin kuormakäyrät, joista voidaan arvioida polttoaineenkulutus. Vakiomittaus on tarkka mutta ei MID-hyväksytty. Jos lukemaa käytetään laskutukseen, MID-hyväksytty mittaus saadaan erillisellä lisätarvikkeella. Raportit saa järjestelmästä ulos työmaa- ja laitekohtaisesti, ja integraatiorajapinnoista sovitaan tapauskohtaisesti.
Tämä antaa kolme asiaa, joita pelkkä polttoainekuitti ei anna:
- Päivätason eritelmä työmaalle. ESRS E1-6 vaatii erittelyn lokaation mukaan.
- Mitattu generaattorin kuormakäyrä. Ali- tai ylimitoitettu generaattori kuluttaa dieseliä huomattavasti enemmän kuin tehoalueellaan ajettuna. Spine mittaa kulutuksen ja tuo näkyvyyden siihen, miten laitetta käytetään. Sen pohjalta käyttäjä voi tehdä omat päätelmänsä. Spine ei itse säädä generaattorin kuormaa eikä vähennä polttoaineen kulutusta.
- Auditointikelpoinen jälki. Tilintarkastaja saa aikaleimatun datavirran eikä muistinvaraista arviota.
Mitä tarkoittaa ”rajoitettu varmuus” vs. ”kohtuullinen varmuus”?
CSRD edellyttää, että ulkopuolinen tilintarkastaja varmentaa kestävyysraportin. Varmennustasoja on kaksi.
Rajoitettu varmuus (limited assurance) on käytössä raportoinnin alkuvaiheessa. Tilintarkastaja antaa lausunnon siitä, ettei ole löytänyt syitä epäillä raportin oikeellisuutta. Tämä on kevyt tarkastus, jossa otanta on pienempi ja menettelyt analyyttisiä.
Kohtuullinen varmuus (reasonable assurance) vastaa tilinpäätöksen tilintarkastuksen tasoa: testausta, todistusaineiston keräämistä ja datapolun tarkistamista lähdejärjestelmästä asti. Varmennustaso voi kiristyä kohtuulliseen varmuuteen myöhemmillä tilikausilla; seuraa lopullista kansallista täytäntöönpanoa. Sensoritason data nousee silti arvossaan jo nyt: polttoainekuittiin perustuva arvio on tarkastuksen heikoin lenkki, mutta mitattu, aikaleimattu kWh-aikasarja kestää.
EFRAGin (European Financial Reporting Advisory Group) ohjeistus painottaa, että dataketjun tulee olla jäljitettävissä takaisin alkuperäiseen mittauspisteeseen. Tämä koskee erityisesti Scope 1 ja Scope 2 -arvoja, koska niissä alkuperäinen mittauspiste on yhtiön omassa hallinnassa.
Mitä kirjanpitolaki vaatii Suomessa?
Suomen kirjanpitolakiin (1336/1997) lisättiin uusi 3a luku, joka panee CSRD:n kansalliseen lainsäädäntöön. Pykälä määrää että kestävyysraportti on osa yhtiön toimintakertomusta, se on tilintarkastajan varmennettavissa, ja se on julkaistava XHTML-muodossa ESEF-rakenteella.
Kirjanpitolautakunta on antanut ohjeistuksen voimaantulosäännöksestä, ja Tilintarkastuslautakunta on määrittänyt rajatun varmennuksen vaatimukset siirtymäkaudelle.
Yleisimmät kysymykset (FAQ)
Pitääkö pienen rakennusliikkeen raportoida CSRD:n mukaan?
Ei suoraan, jos henkilöstö on alle 1 000 ja liikevaihto alle 450 M€ Omnibus I -muutoksen jälkeen. Mutta jos toimitte alihankkijana isolle pääurakoitsijalle, päädytte raportoimaan saman datan sopimusehtona. EU:n vapaaehtoinen VSME-standardi (Voluntary Standard for SMEs) julkaistiin loppuvuodesta 2025 helpottamaan pk-yritysten raportointia.
Mitkä Scope 3 -kategoriat ovat rakennusliikkeen kannalta merkittävimmät?
Kategoria 1 (ostetut tavarat ja palvelut, eli rakennusmateriaalit), kategoria 4 (logistiikka työmaalle), kategoria 11 (rakennuksen käytön aikaiset päästöt) ja kategoria 12 (purku- ja jätteenkäsittely elinkaaren lopussa). Yhteensä nämä neljä kategoriaa kattavat tyypillisesti 80–95 % rakennusliikkeen kokonaispäästöistä.
Mitä jos generaattorin polttoaine tulee vuokrayhtiöltä eikä omasta varastosta?
Se on silti sinun Scope 1 -päästösi työmaan toiminnan ohjaajana, koska polttoaineen polttaminen on sinun operatiivisessa hallinnassasi. GHG-protokollan operatiivisen hallinnan määritelmä ratkaisee, ei omistus.
Miten ESRS E1 eroaa GHG-protokollasta?
ESRS E1 ottaa GHG-protokollan laskentamenetelmät sellaisinaan, mutta lisää päälle olennaisuusanalyysin, siirtymäsuunnitelman ja taloudellisten vaikutusten arvioinnin. Päästölaskennan lisäksi vaaditaan sanallinen kuvaus siitä, miten päästöjä vähennetään.
Onko Spinen data tilintarkastusvalmiina?
Aineisto on aikaleimattua, joten tilintarkastaja saa sen, mitä hän pyytää: työmaakohtaisen kWh-erittelyn päivätarkkuudella. Vakiomittaus ei ole MID-hyväksytty; laskutukseen MID-mittaus saadaan erillisellä lisätarvikkeella.
Riittääkö pelkkä polttoainetoimittajan kuittikooste Scope 1 -raportointiin?
Riittää rajoitetun varmuuden tarkastukseen, jos tilintarkastaja hyväksyy menetelmän. Jos varmennustaso myöhemmin kiristyy kohtuulliseen varmuuteen, kuittikooste yksin ei enää riitä, koska siitä puuttuu työmaakohtainen ja päivätason eritelmä. Mitattu työmaadata on joka tapauksessa varmin pohja tarkastukseen.
Miten Omnibus I muuttaa tilannetta verrattuna alkuperäiseen CSRD:hen?
Suorat raportointivelvolliset karsittiin noin 80 prosentilla. Aalto 2 ja 3 siirtyivät kahdella vuodella eteenpäin. ESRS-datapisteet vähenivät noin 70 prosentilla, noin 1 073:sta noin 320:een (EFRAG, joulukuu 2025). Scope 1, 2 ja 3 -päästöjen raportointi pysyi pakollisena, mutta moni narratiivivaatimus poistui.
Mitä tehdä seuraavaksi?
Aloita sen kartoittamisesta, kuuluuko yhtiösi suoraan CSRD-velvoitteen piiriin (1 000 hlö + 450 M€) vai välillisesti toimitusketjun kautta. Sen jälkeen mittaa, mitä työmaadatasta on tällä hetkellä saatavilla automaattisesti ja mitä arvioidaan käsin.
Useimmilla rakennusliikkeillä työmaan Scope 1 ja Scope 2 ovat kohta, jossa data on heikoin. Sieltä kannattaa aloittaa, koska se on auditoijan ensimmäinen kysymys.
Lisätietoa:
– Spine: työmaan reaaliaikainen sähkönkulutus
– Generaattorin kuormanhallinta käytännössä
– MID-mittari työmaalla: mitä laskutus ja raportointi vaatii
– Työmaan energiamittari etäluettavana
– Varaa Spine-demo
Lähteet
- Directive (EU) 2022/2464 (CSRD) ja Omnibus I -muutos (helmikuu 2026)
- ESRS Delegated Regulation (EU) 2023/2772, Annex I (ESRS E1)
- GHG Protocol Corporate Standard ja Corporate Value Chain (Scope 3) Standard
- Kirjanpitolaki 1336/1997, luku 3a (CSRD-implementointi 31.12.2023)
- World Green Building Council, Bringing Embodied Carbon Upfront, 2019
- Skanska Annual and Sustainability Report 2024
- NCC Annual and Sustainability Report 2024
- EU Council, lehdistötiedote 24.2.2026 (Omnibus I)
- Tilintarkastajat.fi (Suomen Tilintarkastajat ry), CSRD-soveltaminen Suomessa
- ISO 14064-1:2018