Miten valitset uppopumpun kaivannon vedenpoistoon?

Valitse pumppu kolmen asian mukaan: millaista vesi on, kuinka paljon sitä pitää siirtää todellisella nostokorkeudella ja millainen syöttö työmaalla on. Kirkkaalle vedelle sopii kuivaksi imevä pumppu, hiekkaiselle ja lietteiselle mutapumppu ja suurille vesimäärille 400 voltin kontraktoripumppu. Tuotesivun suurin tuotto pätee lähes ilman nostokorkeutta, joten todellinen tuotto luetaan pumppukäyrästä. Pumppu kytketään vikavirtasuojattuun piiriin, lasketaan köydellä ja pistotulppa pidetään kuivassa. Kaivannosta pumpattu vesi johdetaan kiintoaineen erotuksen kautta paikkaan, jonka kunta tai vesihuoltolaitos sallii.

STAT

Ilmatieteen laitoksen tilaston mukaan Helsinki-Vantaan lentoasemalla satoi syyskuussa 2026 yhteensä 100,7 mm, kun syyskuun keskiarvo vertailukaudella 1991-2020 oli 62 mm. Millimetri sadetta on litra vettä neliömetrille, joten avoimen kaivannon jokaiselle neliömetrille tuli syyskuussa noin sata litraa vettä pelkästään taivaalta. Lähde: Ilmatieteen laitos, Syyskuu

Ydinkohdat

Asia Lyhyesti
Pumpputyyppi Veden laatu ratkaisee: kirkas vesi, hiekka ja liete vai jätevesi suurine kappaleineen.
Tuotto Suurin tuotto pätee lähes ilman nostokorkeutta. Todellinen luetaan pumppukäyrästä.
Sähkö 230 V pumput pistorasiaan, 400 V pumput voimavirtaan. Syöttö aina vikavirtasuojattuna.
Purkuvesi Kiintoaine erotetaan ennen viemäriä tai ojaa. Kunnan määräykset ratkaisevat purkupaikan.
Pakkanen Pumppu huuhdellaan, letkut tyhjennetään ja pumppu säilytetään pakkaselta suojattuna.

Paljonko vettä kaivantoon tulee syyssateilla?

Suomen ympäristökeskuksen määritelmän mukaan yhden millimetrin sademäärä tarkoittaa yhtä litraa vettä neliömetrillä. Sen avulla kaivannon vesimäärän voi arvioida nopeasti.

Esimerkki: 20 x 30 metrin kaivanto on 600 neliömetriä. Syyskuun 2026 sademäärä Helsinki-Vantaalla, 100,7 mm, olisi tuonut siihen noin 60 000 litraa vettä kuukaudessa. Lokakuun keskiarvo samalla asemalla oli vertailukaudella 79 mm eli noin 47 000 litraa, ja suurin tilastoitu lokakuun sademäärä oli 193 mm vuonna 2006.

Pumpun mitoittaa kuitenkin rankin sadepäivä. Jos samaan kaivantoon sataa vuorokaudessa 20 mm, vettä tulee 12 000 litraa. Mutapumppu, jonka suurin tuotto on 205 litraa minuutissa, siirtäisi sen vajaassa tunnissa, mutta vain lähes ilman nostokorkeutta.

Sadevesi on lisäksi vain osa kokonaisuudesta. Helsingin ympäristönsuojelumääräyksissä työmaavedeksi lasketaan myös kaivantoon suotautuva pohja- ja orsivesi sekä ympäröiviltä pinnoilta valuva hulevesi. Sadevesilaskelma ei kerro niiden määrää, joten pumpun mitoitukseen kannattaa jättää varaa.

Mikä uppopumppu sopii millekin vedelle?

Veden laatu kertoo pumpputyypin, ja vasta sen jälkeen valitaan koko. Taulukon tiedot on luettu TSR-Elsiten uppopumppujen tuotesivuilta lokakuussa 2026. STP-sarjan pumput ovat tanskalaisen Staringin valmistamia, ja kontraktoripumppujen luvut täsmäsivät Staringin omien tuotesivujen kanssa.

Malli Syöttö Tuotto enintään Nostokorkeus enintään Partikkelit enintään Käyttö
STP2-480DW 230 V 170 l/min 11 m 6 mm Kirkas vesi, imee 1 mm vesitasosta
STP2-500 230 V 205 l/min 12 m 10 mm Hiekka, muta ja liete
STP3-750L 230 V 600 l/min 10,8 m 10 mm Paljon vettä, lyhyt nostomatka
STP3-1500T 400 V 700 l/min 14 m 8 mm Kaivannot ja kuivatus voimavirralla
STP4-3700T 400 V 1580 l/min 18 m 8 mm Laajat kaivannot ja suuret vesimäärät
Vortex 100M 220-240 V 400 l/min 10,5 m 50 mm Jätevesi, pintakytkin

Vihdin kunnan työmaavesiohjeen mukaan kiintoainetta kertyy työmaavesiin aina. Kun pohjalla on hiekkaa ja savea, pumpun läpäisevän partikkelikoon pitää riittää, tai siivilä tukkeutuu ja tuotto putoaa. Kuivaksi imevä pumppu on paikallaan vasta viimeistelyssä, esimerkiksi valuun tulevan pohjan tai lattian tyhjennyksessä.

Miksi pumppu tuottaa vähemmän kuin tuotesivu lupaa?

Tuotesivun litramäärä on pumpun suurin tuotto. TSR:n STP3-1500T-sivulla tämä kerrottiin suoraan: 700 litraa minuutissa saavutetaan lähes ilman nostokorkeutta, ja todellinen tuotto luetaan pumppukäyrästä sen mukaan, kuinka korkealle vesi nostetaan.

Pumpunvalmistaja Grundfos kuvaa saman toimintapisteenä. Pumpun käyrä kertoo, kuinka paljon pumppu tuottaa kullakin nostokorkeudella, ja järjestelmän käyrä kertoo, kuinka paljon letkut ja nostomatka vastustavat virtausta. Pumppu toimii siinä pisteessä, jossa käyrät kohtaavat.

Käytännössä nostokorkeus on enemmän kuin kaivannon syvyys:

  • Korkeusero. Mitataan vedenpinnasta purkupisteeseen asti.
  • Letkun pituus. TSR:n STP3-750L-sivun mukaan pitkä letku lisää kitkavastusta, ja se näkyy tuotossa samalla tavalla kuin korkeampi nosto.
  • Letkun koko. Samalla sivulla neuvottiin yhdistämään kolmen tuuman poistoyhde samankokoiseen letkuun, koska kapeampi letku kuristaa virtausta selvästi.
  • Taitokset. Staringin käyttöohjeen mukaan letku pidetään suorana ja ilman taitoksia.

Paineesta saa suuntaa STP2-500:n tiedoista: TSR:n sivulla sen suurin paine oli 1,2 bar 12 metrin nostokorkeudella, eli noin kymmenen metriä vastaa yhtä baaria. Staring neuvoo käyttämään alle yhden baarin paineella litteää letkua ja sitä suuremmalla spiraalivahvisteista letkua.

Miten pumpun sähkönsyöttö järjestetään turvallisesti?

TSR:n 230 voltin pumput kytketään tavalliseen pistorasiaan. STP3-1500T ja STP4-3700T tarvitsevat 400 voltin kolmivaiheisen syötön, ja niiden nimellisvirrat olivat Staringin ja TSR:n sivuilla 3,7 ja 7,7 ampeeria. Molemmissa on 20 metrin H07RN-F 4G1,5 -liitosjohto ja 16 ampeerin pistotulppa vaihevaihtimella.

Kolmivaihepumpun pyörimissuunta tarkistetaan käyttöönotossa. TSR:n mukaan väärään suuntaan pyörivän pumpun tuotto jää pieneksi, joten heikko virtaus heti käynnistyksen jälkeen on syy tarkistaa suunta.

Pumppu ja sen johto ovat vedessä, joten vikavirtasuojaus on sille erityisen tärkeä. Tukesin sivulla, luettu lokakuussa 2026, vikavirtasuojakytkimen käyttöä pumppuja syöttävässä virtapiirissä pidettiin erittäin suositeltavana. Samoin Tukes totesi, että uusissa asennuksissa kaikki pistorasiat, joihin voi liittää siirrettävän sähkölaitteen, on suojattava 30 mA:n vikavirtasuojalla. TSR:n pumppujen tuotesivuilla ohje oli sama: kytke pumppu vikavirtasuojattuun pistorasiaan.

Tukesin mukaan vikavirtasuoja voi laueta myös silloin, kun samaan piiriin on kytketty niin monta laitetta, että niiden sallitut vuotovirrat summautuvat. Kun pumppu on kriittinen, sille kannattaa antaa oma suojattu lähtö, jotta valaisimen tai lämmittimen vika ei pysäytä vedenpoistoa yön aikana.

Staringin käyttöohje edellyttää, ettei pumppua käytetä ilman asianmukaista maadoitusta ja että asennuksen tekee pätevä sähköasentaja. Ohjeen mukaan aggregaatti voi aiheuttaa poikkeamia jännitteeseen ja taajuuteen. Kun työmaa on vielä aggregaatin varassa, katso myös generaattori vai verkkoliittymä. Työmaakeskusten vikavirtasuojauksesta kerrotaan artikkelissa työmaan sähköturvallisuus ja vikavirtasuojaus.

Pumpun laskeminen ja kaapelointi

Pumpun käsittely kaivannon reunalla on sähköturvallisuuden kannalta oma vaiheensa. Nämä kohdat tulevat Staringin käyttöohjeesta, TSR:n tuotesivuilta ja Tukesilta:

  • Köysi, ei johto. Pumppu lasketaan ja nostetaan köydellä tai kahvasta, ei koskaan liitosjohdosta.
  • Tukeva alusta. Pumppu lasketaan tukevalle alustalle, eikä se saa upota hiekkaan tai mutaan.
  • Pistotulppa kuivaan. Pistotulppa ja liitokset pidetään vedenpinnan yläpuolella ja irti maasta.
  • Ei siirtoa jännitteisenä. Tukesin mukaan uppopumppua ei pidä siirtää paikasta toiseen pistorasiaan liitettynä.
  • Jatkokset vesitiiviiksi. Staringin ohjeen mukaan kaapelin liitosten ja jatkojen on oltava vesitiiviitä. 10 tai 20 metrin liitosjohto riittää TSR:n mukaan useimpiin kaivantoihin ilman jatkojohtoa.
  • Eristysresistanssi. Staring neuvoo mittaamaan sen kuukausittain. Ohjeen tyypilliset arvot olivat yli 20 MΩ uutena ja yli 1 MΩ käytössä. Mittauksen tekee sähköalan ammattilainen.

Jos jatkojohtoa tarvitaan talvella, kaapelin pakkasrajoista kerrotaan artikkelissa mikä kaapeli kestää työmaalla pakkasta.

Uimuri vai jatkuva valvonta?

Kun vesi nousee hitaasti, pumppu tarvitsee jotain, joka käynnistää ja pysäyttää sen. Siihen tarkoitukseen on pintakytkin eli uimuri. TSR:n valikoimassa Vortex 100M:ssä on pintakytkin, joka käynnistää ja pysäyttää pumpun nestepinnan korkeuden mukaan, joten pumppu voi toimia ilman jatkuvaa valvontaa.

Ilman uimuria riskinä on kuivakäynti. Staring neuvoo välttämään sitä. TSR:n STP3-750L:ssä ylilämpösuoja katkaisee virran, jos pumppu käy kuivana, ja STP2-500:n sivulla todettiin, että pumppua voi käyttää hetkellisesti kuivana. Kumpikaan ei tarkoita, että pumpun voi jättää imemään ilmaa koko yöksi.

Uimuri on myös vikaantuva osa. Staringin vianetsintätaulukossa viallinen pinnankorkeuskytkin oli yksi syy siihen, ettei pumppu käynnisty. Siksi kaivanto, jonka tulviminen pysäyttäisi työt, tarkistetaan vielä illalla ja aamulla.

Laajoilla alueilla pumppukeskuksia voi valvoa myös etänä, ks. etävalvonta ilman kiinteitä yhteyksiä.

Mihin kaivannosta pumpattu vesi saa mennä?

Purkupaikan ratkaisevat kunnan määräykset ja vesihuoltolaitos. Helsingin ympäristönsuojelumääräyksissä, joita päivitettiin päätöksellä 23.4.2026, kiintoainetta sisältäviä työmaavesiä ei saanut johtaa mereen, vesistöön, viemäriverkostoon eikä avo-ojaan ilman esikäsittelyä. Hulevesiviemäriin johdettava vesi ei saanut tukkia tai syövyttää viemäriä, ja viemäriin johtamisesta piti olla yhteydessä HSY:hyn.

Vihdin kunnan työmaavesiohjeessa, päivitetty kesäkuussa 2026, todettiin, että kiintoainetta kertyy työmaavesiin aina ja että sen poistaminen on yleensä työmaavesien suunnittelun tärkein asia. Ohjeen mukaan kiintoainetta poistetaan laskeuttamalla, suodattamalla ja saostamalla, ja hiekanerotuskaivo on yleisin tapa erottaa karkeampi aines. Hulevesiä ei ohjeen mukaan saa johtaa jätevesiviemäriin ilman sopimusta vesihuoltolaitoksen kanssa.

Purkupaikka ja laskeutus kannattaa siis sopia ja rakentaa ennen ensimmäistä rankkasadetta.

Miten pumppu ja letkut suojataan jäätymiseltä?

Kun syyssateet vaihtuvat yöpakkasiin, pumppujen käsittely vaihtuu. Staringin käyttöohjeen mukaan pumppu säilytetään kuivassa ja pakkaselta suojatussa paikassa. TSR:n tuotesivujen ohje oli sama, ja lisäksi pumppu huuhdellaan käytön jälkeen puhtaalla vedellä, jotta hiekka ja liete eivät kuivu siivilään.

Letkuun jäänyt vesi voi jäätyä pakkasyönä ja tukkia letkun aamuksi. Kun pumppaus loppuu illalla, letku tyhjennetään ja pumppu nostetaan pois, jos sitä ei tarvita yön aikana.

Ennen uudelleenkäyttöä Staring neuvoo tarkistamaan pumpun toiminnan, kaapelit ja liitännät sekä tekemään tarvittaessa lyhyen koekäytön.

Vedenpoiston tarkistuslista syyssateisiin

Kahdeksan kohtaa ennen ensimmäistä rankkasadetta.

  • Veden laatu. Pumpun partikkeliraja riittää kaivannon hiekalle ja lietteelle.
  • Todellinen tuotto. Nostokorkeus ja letkun pituus on luettu pumppukäyrästä, ei vain suurin tuotto.
  • Syöttö. 230 V vai 400 V, ja kolmivaihepumpun pyörimissuunta tarkistettu.
  • Vikavirtasuoja. Pumppu on vikavirtasuojatussa piirissä, mieluiten omassa lähdössään.
  • Kaapelit. Pistotulppa kuivassa, liitokset vesitiiviit, pumppu köyden varassa.
  • Purkupaikka. Lupa ja kiintoaineen erotus sovittu kunnan tai vesihuoltolaitoksen kanssa.
  • Valvonta. Uimuri tai tarkistuskierros illalla ja aamulla.
  • Pakkanen. Huuhtelu, letkujen tyhjennys ja säilytys pakkaselta suojattuna.

Yhteenveto

Veden laatu ratkaisee pumpputyypin, ja pumppukäyrä ratkaisee koon todellisella nostokorkeudella. Syöttö vikavirtasuojattuna, purkuvesi kiintoaineen erotuksen kautta luvan mukaiseen paikkaan ja ennen pakkasia letkut tyhjiksi. Katso uppopumput ja muut työmaatekniikan tuotteet tai ota yhteyttä: myynti@tsr-elsite.fi tai +358 9 4555 588.

Usein kysytyt kysymykset

Kuinka suuri uppopumppu kaivantoon tarvitaan?

Arvioi ensin vesimäärä: millimetri sadetta on litra vettä neliömetrille, ja lisäksi tulee suotautuva pohjavesi ja ympäriltä valuva vesi. Valitse sitten pumppu, jonka tuotto riittää todellisella nostokorkeudella.

Miksi pumppu ei tuota ilmoitettua litramäärää?

Ilmoitettu luku on suurin tuotto lähes ilman nostokorkeutta. Nostokorkeus, pitkä tai liian kapea letku ja taitokset pienentävät tuottoa. Todellinen tuotto luetaan pumppukäyrästä siinä pisteessä, jossa pumpun ja letkuston käyrät kohtaavat.

Toimiiko työmaapumppu tavallisesta pistorasiasta?

Osa toimii. TSR:n STP2-sarjan pumput ja STP3-750L ovat 230 voltin pumppuja. STP3-1500T ja STP4-3700T tarvitsevat 400 voltin kolmivaiheisen syötön eli voimavirran.

Tarvitaanko uppopumpulle vikavirtasuoja?

Kyllä. Tukesin sivulla pidettiin lokakuussa 2026 vikavirtasuojaa pumppuja syöttävässä piirissä erittäin suositeltavana, ja TSR:n pumppujen ohjeissa pumppu kytketään vikavirtasuojattuun pistorasiaan. Pumpulle kannattaa antaa oma suojattu lähtö, jotta muiden laitteiden vuotovirrat eivät laukaise sitä.

Saako kaivannosta pumpatun veden johtaa viemäriin tai ojaan?

Ei ilman lupaa ja esikäsittelyä. Esimerkiksi Helsingin ympäristönsuojelumääräykset kielsivät johtamasta kiintoainetta sisältäviä työmaavesiä viemäriin tai avo-ojaan ilman esikäsittelyä. Purkupaikka ja vaatimukset sovitaan kunnan ja vesihuoltolaitoksen kanssa ennen pumppauksen alkua.

Voiko uppopumppu käydä kuivana?

Lyhyesti joskus, mutta sitä kannattaa välttää. Staringin käyttöohje kehottaa välttämään kuivakäyntiä. Osassa pumpuista ylilämpösuoja katkaisee virran, mutta se on viimeinen varmistus. Uimuri tai säännöllinen tarkistus estää kuivakäynnin.

Miten uppopumppu säilytetään talvella?

Huuhtele pumppu puhtaalla vedellä, anna sen kuivua ja säilytä se kuivassa ja pakkaselta suojatussa paikassa. Tyhjennä letkut, jotta niihin jäänyt vesi ei jäädy. Tarkista ennen uutta käyttöä kaapelit ja liitännät ja tee lyhyt koekäyttö.

Lähteet

TSR-Elsite. Julkaistu 20.10.2026.