Työmaan sähköturvallisuus rakentuu kahdesta erillisestä sääntökerroksesta. Lainsäädäntö asettaa velvoitteet: valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta sanoo, miten kaapelit ja keskukset on sijoitettava, miten eristämättömien johtojen vaara torjutaan ja kuinka usein sähköistys on tarkastettava. Standardi kertoo, miten velvoitteet täytetään: pienjänniteasennuksissa SFS 6000, ja rakennus- ja purkutyömailla sen oma osa 7-704. Kumpaakaan ei voi korvata toisella.
STAT
SESKOn mukaan SFS 6000 -sarja koskee pienjännitesähköasennuksia, joiden nimellisjännite on vaihtojännitteellä enintään 1000 V ja tasajännitteellä enintään 1500 V. Sarjan osassa 7-704 Rakennustyömaat täsmennettiin 2022-uudistuksessa vikavirtasuojausta koskevia vaatimuksia ja lisättiin tarkastuksia koskevia vaatimuksia. Lähde: SESKO ry, SFS 6000 uudistus 2022
Ydinkohdat
| Asia | Lyhyesti |
|---|---|
| Kaksi kerrosta | Laki asettaa velvoitteen, standardi kertoo miten se täytetään. |
| Oma standardiosa | Rakennus- ja purkutyömaat käsitellään erikseen osassa SFS 6000-7-704. |
| Kaapelit | Ajoteillä joko suojattava rasituksilta tai ripustettava riittävän korkealle. Asetus 75 §. |
| Tarkastus | Sähköistys kuuluu viikoittaiseen kunnossapitotarkastukseen. Asetus 16 §. |
Mitkä säännöt työmaan sähköturvallisuutta ohjaavat?
Kysymykseen vastataan usein toisella puoliskolla, ja siitä syntyy väärinkäsityksiä. Kerroksia on kaksi.
Lainsäädäntö. Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta käsittelee sähkötöitä ja sähkötapaturman vaaran torjuntaa omassa luvussaan. Asetus toteaa, että sähkötöiden turvallisuudesta ja tekemisestä säädetään sähköturvallisuuslaissa ja sen nojalla annetuissa määräyksissä, ja asettaa sen päälle työmaakohtaisia velvoitteita.
Standardit. Tukes toteaa, että sähköasennusten olennaisten turvallisuusvaatimusten katsotaan täyttyvän, kun asennukset tehdään noudattaen luettelon S10 standardeja. Enintään 1000 voltin asennuksissa sarja on SFS 6000 ja yli 1000 voltin asennuksissa SFS 6001.
Suhde näiden välillä on olennainen. Laki kertoo mitä on saavutettava, standardi on tunnustettu tapa osoittaa että se on saavutettu. Standardin noudattaminen ei ole vapaaehtoista siinä mielessä, että ilman sitä vaatimustenmukaisuus on osoitettava jollakin muulla tavalla.
Miksi rakennustyömaat käsitellään omana osanaan?
SESKOn mukaan SFS 6000 -sarja koskee pienjännitesähköasennuksia, joiden nimellisjännite on vaihtojännitteellä enintään 1000 V ja tasajännitteellä enintään 1500 V. Sarjassa on oma osa 7-704, joka koskee nimenomaan rakennustyömaita.
Erillinen osa on olemassa siksi, että työmaa poikkeaa pysyvästä asennuksesta kolmessa suhteessa.
Asennus on väliaikainen ja liikkuva. Keskukset siirtyvät, kaapelointi muuttuu työvaiheen mukana, ja sama asennus puretaan ja kootaan uudelleen useita kertoja hankkeen aikana.
Olosuhteet ovat ankarammat. Vesi, lumi, jää, lämpötilanvaihtelu ja mekaaninen rasitus ovat normaalia käyttöä, eivät poikkeus.
Käyttäjäkunta on sekalainen. Samaa asennusta käyttävät useat eri urakoitsijat, joista kaikki eivät ole sähköalan ammattilaisia.
SESKO kertoo, että 2022-uudistuksessa osaan 7-704 täsmennettiin vikavirtasuojausta koskevia vaatimuksia ja lisättiin tarkastuksia koskevia vaatimuksia. Kumpikin muutos osuu juuri näihin eroihin.
Mitä asetus sanoo kaapeleista ja keskuksista?
Tämä on asetuksen konkreettisin kohta ja se on syytä lukea sanatarkasti.
Asetus edellyttää, että sähkölaitteet, kuten kaapelit ja jakokeskukset on sijoitettava siten, etteivät ne rikkoonnu eivätkä aiheuta sähköiskun vaaraa tai kompastumisvaaraa kulkuteillä. Ajoteillä olevat kaapelit on joko suojattava tarkoituksenmukaisella tavalla ajoneuvojen aiheuttamilta rasituksilta tai ripustettava riittävän korkealle.
Kolme asiaa on nostettu samaan lauseeseen: kaapeli ei saa rikkoutua, se ei saa aiheuttaa sähköiskun vaaraa, eikä se saa aiheuttaa kompastumisvaaraa. Viimeinen on se, joka jää usein huomiotta, koska se ei ole sähkövaara vaan tapaturmavaara.
Ajoteitä koskeva vaatimus on binäärinen: joko suojaus tai riittävä korkeus. Kaapeli, joka on vain vedetty ajotien yli, ei täytä kumpaakaan vaihtoehtoa.
Sijoittelu on siksi keskusvalinnan osa eikä asennusvaiheen yksityiskohta. Kun alakeskus sijoitetaan lähelle työpistettä, kaapelivetoja on vähemmän ja niitä ylitetään harvemmin. Sama vaatimus tulee kalliiksi täyttää, jos jakelu on rakennettu pitkille vedoille harvoista keskuksista.
Miten eristämättömät johdot ja nostotyö otetaan huomioon?
Asetus käsittelee tämän erikseen, koska nostotyön ja jännitteisten johtojen yhdistelmä on työmaan vakavin sähkövaara.
Asetuksen mukaan silloin kun työmaalla tai sen läheisyydessä on sellaisia eristämättömiä johtoja, joita ei voida työn ajaksi siirtää tai saattaa jännitteettömiksi, on välillinen ja välitön sähkötapaturman vaara estettävä suojarakenteilla tai muilla keinoin. On huolehdittava siitä, että suojaetäisyyksiä ei aliteta myöskään nostokoneiden ja vastaavien muiden laitteiden liikkuessa.
Loppuosa on olennainen. Suojaetäisyys ei ole staattinen mitta työmaan kartalla vaan koskee myös liikkuvaa puomia, taakkaa ja nostoapuvälineitä. Etäisyys, joka riittää koneen ollessa paikallaan, voi alittua sen kääntyessä.
Asetus lisää vielä, että työskenneltäessä suurjännitelinjojen tai vastaavien läheisyydessä on otettava olosuhteiden aiheuttamat vaarat huomioon ja ennalta ehkäistävä sähkötapaturman vaara.
Suojaetäisyys, joka on mitattu koneen ollessa paikallaan, ei ole suojaetäisyys. Se on lähtötilanne.TSR-Elsite
Mikä ratkaisee vikavirtasuojan tyypin?
Vikavirtasuojaus jaetaan kahteen kysymykseen, ja vain toinen niistä on koon kysymys.
Ensimmäinen on mitoitustoimintavirta, eli kuinka pienellä vikavirralla suoja toimii. Toinen on tyyppi, eli minkälaisen vikavirran suoja ylipäätään pystyy havaitsemaan. Tyyppikysymys on se, joka menee useimmin pieleen, koska se ei ratkea keskuksen koosta vaan kuormakannasta.
Taustalla on fysikaalinen ilmiö: vikavirta ei aina ole puhdasta vaihtovirtaa. Kun vikavirrassa on tasakomponentti, kaikki suojatyypit eivät havaitse sitä luotettavasti.
SESKOn sähköajoneuvojen latauspisteitä koskeva ohjeistus havainnollistaa periaatteen selvästi. Siinä vaaditaan joko B-tyypin vikavirtasuoja tai A-tyypin suoja yhdessä sellaisen laitteen kanssa, joka varmistaa poiskytkennän tasasähkövikavirran ylittäessä 6 mA. Peruste on nimenomaan se, että pelkkä A-tyypin suoja ei riitä silloin kun tasasähkövikavirta on mahdollinen.
Latauspisteet ovat esimerkki, eivät työmaan sääntö. Työmaan kuormakannan edellyttämä suojatyyppi määräytyy standardin SFS 6000 mukaan, ja SESKOn mukaan juuri osaan 7-704 täsmennettiin vikavirtasuojausta koskevia vaatimuksia 2022-uudistuksessa. Käytännön johtopäätös on prosessia koskeva: selvitä kuormakannan profiili ennen keskuksen tilausta ja tarkista suojatyyppi standardista tai suunnittelijalta, älä oletuksesta.
Väärästä valinnasta seuraa kaksi huonoa lopputulosta. Joko suoja ei toimi vikatilanteessa, tai se laukeaa turhaan ja työmaa oppii kuittaamaan sen refleksinomaisesti. Jälkimmäinen on vaarallisempi, koska se poistaa suojan käytöstä ilman että kukaan päätti niin.
Mitä tarkastuksia työmaalla vaaditaan?
Tarkastusvelvoite tulee kahdesta suunnasta, ja molemmat ovat sitovia.
Asetus edellyttää, että rakennustyömaalla on työn aikana ainakin kerran viikossa suoritettavissa kunnossapitotarkastuksissa tarkastettava muun muassa työmaan yleisjärjestys, putoamissuojaus, valaistus ja rakennustyön aikainen sähköistys. Sähköistys on siis nimetty viikkotarkastuksen kohteeksi laissa.
Standardin puolelta SESKO kertoo, että osaan 7-704 lisättiin 2022-uudistuksessa tarkastuksia koskevia vaatimuksia. Näiden yksityiskohdat luetaan standardista.
Viikkotarkastuksen käytännön arvo riippuu siitä, mitä siinä oikeasti katsotaan. Kolme asiaa toistuvat: kaapelit, jotka ovat siirtyneet ajotielle työvaiheen mukana, keskukset, joita on siirretty ilman että sijoitus on tarkistettu, ja kuitatut suojalaukaisut, joiden syytä ei ole selvitetty.
Korvaako etävalvonta suojauksen?
Ei korvaa, ja tämä on syytä sanoa suoraan.
Vikavirtasuoja on suojalaite, joka katkaisee virran vikatilanteessa. Valvontajärjestelmä on mittalaite, joka kertoo mitä tapahtuu. Ne ratkaisevat eri ongelman eikä toinen korvaa toista. Etävalvonta ei ole osa suojausketjua eikä sen olemassaolo muuta standardin tai asetuksen vaatimuksia millään tavalla.
Se, mihin valvonta vaikuttaa, on havaitseminen ennen vikaa ja vian jälkeinen selvitys. Kuorma suhteessa kapasiteettiin, vaiheiden tasapaino ja jännite näkyvät jatkuvasti, jolloin ylikuormittuva lähtö havaitaan ennen kuin suoja laukeaa. Laukaisun jälkeen mittaushistoria kertoo mitä sitä edelsi, mikä on juuri se tieto, joka ratkaisee kuittaammeko vai korjaammeko. Spine-etävalvontajärjestelmä toimii tällä periaatteella.
Yhteys asetuksen viikkotarkastukseen on käytännöllinen: tarkastus on helpompi tehdä oikein, kun kuittaus ei ole ainoa jälki tapahtuneesta.
Yhteenveto
Työmaan sähköturvallisuus muodostuu kahdesta kerroksesta. Asetus 205/2009 asettaa velvoitteet: kaapelit ja keskukset on sijoitettava niin etteivät ne rikkoonnu tai aiheuta sähköisku- ja kompastumisvaaraa, ajoteillä olevat kaapelit on suojattava tai ripustettava riittävän korkealle, eristämättömien johtojen vaara on torjuttava myös nostokoneiden liikkuessa, ja sähköistys on tarkastettava viikoittain. Standardipuolella pienjänniteasennuksia koskee SFS 6000 ja rakennustyömaita sen osa 7-704, johon SESKOn mukaan täsmennettiin vikavirtasuojausta koskevia vaatimuksia ja lisättiin tarkastusvaatimuksia 2022-uudistuksessa. Vikavirtasuojan tyyppi seuraa kuormakannasta, ei keskuksen koosta, ja etävalvonta ei korvaa suojausta vaan täydentää tarkastusta. Jos haluat käydä läpi oman työmaasi sähköistyksen, katso työmaasähköistyksen tuotteet tai ota yhteyttä: myynti@tsr-elsite.fi tai +358 9 4555 588.
Usein kysytyt kysymykset
Mikä standardi koskee työmaan sähköasennuksia?
Pienjänniteasennuksia koskee SFS 6000 -sarja, joka SESKOn mukaan kattaa asennukset joiden nimellisjännite on vaihtojännitteellä enintään 1000 V ja tasajännitteellä enintään 1500 V. Rakennustyömaat käsitellään sarjan omassa osassa 7-704. Tukesin mukaan olennaisten turvallisuusvaatimusten katsotaan täyttyvän, kun asennukset tehdään luettelon S10 standardeja noudattaen.
Mitä laki sanoo työmaan kaapeleista?
Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta edellyttää, että sähkölaitteet kuten kaapelit ja jakokeskukset sijoitetaan siten, etteivät ne rikkoonnu eivätkä aiheuta sähköiskun vaaraa tai kompastumisvaaraa kulkuteillä. Ajoteillä olevat kaapelit on joko suojattava ajoneuvojen aiheuttamilta rasituksilta tai ripustettava riittävän korkealle.
Miten vikavirtasuojan tyyppi valitaan?
Tyyppi seuraa kuormakannasta, ei keskuksen koosta, koska eri tyypit havaitsevat erilaisia vikavirtoja. Työmaan osalta vaatimukset luetaan standardista SFS 6000, jonka osaan 7-704 SESKOn mukaan täsmennettiin vikavirtasuojausta koskevia vaatimuksia 2022-uudistuksessa. Selvitä kuormakannan profiili ennen keskuksen tilausta ja varmista tyyppi standardista tai suunnittelijalta.
Miksi tasavirtakomponentti vaikuttaa suojan valintaan?
Koska vikavirta ei aina ole puhdasta vaihtovirtaa. SESKOn sähköajoneuvojen latauspisteitä koskevassa ohjeistuksessa vaaditaan tästä syystä joko B-tyypin vikavirtasuoja tai A-tyypin suoja yhdessä laitteen kanssa, joka varmistaa poiskytkennän tasasähkövikavirran ylittäessä 6 mA. Kyseinen ohje koskee latauspisteitä, mutta havainnollistaa periaatteen, jonka vuoksi tyyppi on aina tarkistettava.
Kuinka usein työmaan sähköistys on tarkastettava?
Asetuksen mukaan rakennustyömaalla on työn aikana ainakin kerran viikossa suoritettavissa kunnossapitotarkastuksissa tarkastettava muun muassa valaistus ja rakennustyön aikainen sähköistys. SESKOn mukaan osaan 7-704 lisättiin lisäksi tarkastuksia koskevia vaatimuksia 2022-uudistuksessa.
Korvaako etävalvonta vikavirtasuojauksen?
Ei. Vikavirtasuoja katkaisee virran vikatilanteessa, valvontajärjestelmä kertoo mitä tapahtuu. Valvonta ei ole osa suojausketjua eikä muuta standardin tai asetuksen vaatimuksia. Se auttaa havaitsemaan ylikuorman ennen laukaisua ja selvittämään laukaisun syyn jälkikäteen.