Mitä työmaan sähkösuunnitelmaan kuuluu?

Työmaan sähkösuunnitelma ei ole yksi dokumentti vaan neljä toisiinsa kytkeytyvää osaa: tehontarve ja liittymän mitoitus, verkon rakenne keskuksineen ja kaapelireitteineen, suojausratkaisut kuormakannan mukaan, sekä valaistus samassa suunnitelmassa eikä erillisenä liitteenä. Taustalla on lakisääteinen velvoite. Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta velvoittaa päätoteuttajan tekemään kirjalliset turvallisuussuunnitelmat ennen töiden aloittamista, ja rakennustyön aikainen sähköistys ja valaistus on yksi nimetyistä kohdista, joihin on kiinnitettävä erityistä huomiota.

STAT

Sähköistys ei ole suunnittelussa harkinnanvarainen lisä. Valtioneuvoston asetuksen rakennustyön turvallisuudesta (205/2009) 10 §:n luettelossa kohta 4 on "rakennustyön aikainen sähköistys ja valaistus", ja 16 § velvoittaa tarkastamaan valaistuksen ja rakennustyön aikaisen sähköistyksen kunnossapitotarkastuksissa vähintään kerran viikossa koko työn ajan. Lähde: Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta 205/2009, Finlex

Ydinkohdat

Aihe Lyhyesti
Lakiperusta 205/2009 10 § kohta 4 nimeää sähköistyksen ja valaistuksen erikseen.
Mitoitus Hankkeen suurimman vaiheen huipputeho, ei nimellistehojen summa.
Rakenne Nousukaavio, keskushierarkia, kaapelireitit ja niiden suojaus.
Tarkastukset Käyttöönotto- ja varmennustarkastus, päälle viikoittainen kunnossapitotarkastus.
Vastuut Sähkötöiden johtaja nimettynä, ilmoitus sähköturvallisuusviranomaiselle.

Mihin sähkösuunnitelma perustuu

Työsuojeluhallinnon mukaan päätoteuttajan on rakennushankkeessa ennen rakennustöiden aloittamista tehtävä kirjalliset työturvallisuutta ja rakennustyömaa-alueen käyttöä koskevat suunnitelmat. Velvoite tulee valtioneuvoston asetuksesta 205/2009.

Asetuksen 10 § koskee rakennustöiden turvallisuussuunnittelua. Päätoteuttajan on tehtävä suunnitelmat kirjallisesti ennen töiden aloittamista ja esitettävä ne rakennuttajalle. Pykälä luettelee seikat, joihin on kiinnitettävä erityistä huomiota, ja luettelon kohta 4 on rakennustyön aikainen sähköistys ja valaistus.

Tämä on se yksityiskohta, joka usein ohitetaan. Sähköistystä ei ole jätetty hyvän tavan varaan vaan se on nimetty asetuksessa, samalla tavalla kuin putoamissuojaus tai nostotyöt.

Asetuksen 11 § täydentää kokonaisuutta rakennustyömaa-alueen käytön suunnittelulla. Siinä ratkaistaan muun muassa nostureiden, koneiden ja laitteiden sijoitus sekä kulku-, nousu- ja kuljetustiet. Nämä päätökset määräävät, mihin kaapelit ja keskukset voidaan ylipäätään sijoittaa, joten aluesuunnitelma ja sähkösuunnitelma on tehtävä yhdessä eikä peräkkäin.

Osa 1: tehontarve ja liittymän mitoitus

Yleisin virhe on laskuvirhe. Laitteiden nimellistehot lasketaan yhteen ja liittymä tilataan summan mukaan.

Todellinen huipputeho syntyy yhtäaikaisista käynnistyksistä, ei tasaisesta käytöstä. Nosturit, kompressorit, taajuusmuuttajakäytöt ja lämmittimet ottavat käynnistyessään huomattavasti nimellistehoaan enemmän, ja kaksi samanaikaista käynnistystä on se tilanne, joka paljastaa alimitoitetun syötön.

Mitoitus tehdään hankkeen raskaimman vaiheen mukaan, ei keskiarvon. Runkovaiheen kuormakanta on eri kuin sisävalmistusvaiheen, jota hallitsevat lämmitys ja kuivatus. Kesällä käyttöön otettu ja kesän kulutuksella mitoitettu työmaa kohtaa toisen todellisuuden loka-marraskuussa.

Mitoitusvaiheessa ratkeaa myös se, tuleeko syöttö verkosta, generaattorista vai molemmista. Valinta vaikuttaa oikosulkuvirtaan ja sitä kautta suojalaitevalintoihin, joten se kuuluu suunnitelmaan eikä hankintapäätökseen.

Osa 2: verkon rakenne ja nousukaavio

Suunnitelman ydin on nousukaavio: mistä syöttö tulee, mitkä keskukset ovat missäkin, mikä syöttää mitäkin ja millä kaapelilla.

HUS Siltasairaalan työmaalla TSR-Elsiten suunnittelutiimi oli mukana hankkeessa jo hyvissä ajoin piirtämässä suunnitelmia, aluekuvia ja aksonometrisiä nousukaavioita, joiden avulla sähköverkon hahmottaminen on helpompaa ja asennus sujuu tehokkaasti. Verkko rakennettiin Sateman työmaakeskuksista 16A:n salkkukeskuksista aina 630A:n pääkeskuksiin, ja pelkästään väliaikaista sähköverkkoa varten kaapelia vedettiin useiden kilometrien verran.

HUS Jorvin leikkausosaston peruskorjauksessa vastaava rakenne oli pienempi mutta samanmuotoinen: verkko rakennettiin 400A:n mittarillisen keskuksen ympärille ja koostui 16A:n ja 160A:n välisistä alakeskuksista. Siinä hankkeessa ratkaiseva vaatimus oli, että työmaan verkko on täysin erillinen sairaalan omasta verkosta, koska sairaala toimi normaalisti koko peruskorjauksen ajan.

Kaapelireitit kuuluvat samaan piirustukseen. Asetuksen 75 § vaatii sijoittamaan sähkölaitteet kuten kaapelit ja jakokeskukset siten, etteivät ne rikkoonnu eivätkä aiheuta sähköiskun tai kompastumisen vaaraa kulkuteillä. Ajoteillä olevat kaapelit on joko suojattava tarkoituksenmukaisesti ajoneuvojen aiheuttamilta rasituksilta tai ripustettava riittävän korkealle.

Sama pykälä koskee myös työmaan lähellä olevia eristämättömiä johtoja: jos niitä ei voida siirtää tai tehdä jännitteettömiksi, vaara on estettävä suojarakenteilla, ja suojaetäisyyksien säilymisestä on huolehdittava myös nostokoneiden liikkuessa.

Osa 3: suojaus ja standardit

Suojalaitevalinta seuraa kuormakantaa, ei keskuksen kokoa. Tämä on suunnitelman kohta, joka useimmin tehdään tottumuksesta.

Rakennustyömaiden asennuksia koskee standardisarjan osa SFS 6000-7-704. SFS 6000 -sarja koskee sähköasennuksia, joiden nimellisjännite on vaihtojännitteellä enintään 1000 V ja tasajännitteellä enintään 1500 V, ja sarjan julkaisee SESKO ry. Vuoden 2022 uudistuksessa osaan 7-704 täsmennettiin vikavirtasuojausvaatimuksia ja lisättiin tarkastuksia koskevia vaatimuksia.

Jos suunnitelma nojaa vanhempaan painokseen, vikavirtasuojausta ja tarkastuksia koskevat kohdat on syytä käydä läpi uudelleen.

Osa 4: valaistus samassa suunnitelmassa

Asetuksen 10 § nimeää sähköistyksen ja valaistuksen samassa kohdassa, ja siihen on syy. Ne kilpailevat samasta tehosta, kulkevat samoja reittejä ja kytkeytyvät samoihin keskuksiin.

Asetuksen 26 § asettaa vaatimustason. Rakennustyömaalla ja erityisesti kulkuteillä on oltava riittävä ja sopiva yleis- ja paikallisvalaistus. Suuria ja äkillisiä valaistuseroja sekä häikäisyä on vältettävä. Valaisimet on asennettava niin, etteivät ne itse aiheuta vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle.

Lisäksi pykälä vaatii riittävän varavalaistuksen kohteissa, joissa työntekijät ovat yleisvalaistuksen joutuessa epäkuntoon erityisen alttiina vaaralle. Käytännössä tämä tarkoittaa, että työmaavalaistuksen varavalaisimet on sijoitettava suunnitelmaan siihen kohtaan, jossa työtä tehdään, eikä pelkästään poistumisreiteille.

Suunnitelma, joka on tehty ennen töiden alkua eikä ole päivittynyt kertaakaan sen jälkeen, ei ole suunnitelma vaan arkistokappale.TSR-Elsite

Tarkastukset: kolme eri asiaa

Suunnitelmaan kannattaa kirjata heti alussa, kuka hoitaa mitäkin tarkastusta, koska niitä on kolme lajia ja ne sekoittuvat helposti.

Käyttöönottotarkastus. Sähköturvallisuuslain (1135/2016) 43 §:n mukaan sähkölaitteisto saadaan ottaa käyttöön vasta, kun käyttöönottotarkastuksessa on riittävässä laajuudessa selvitetty, ettei siitä aiheudu lain 6 §:ssä tarkoitettua vaaraa tai häiriötä. Tarkastus on tehtävä myös muutos- ja laajennustöille, ja rakentajan on laadittava tarkastuspöytäkirja laitteiston haltijan käyttöön.

Varmennustarkastus. Saman lain 45 §:n mukaan käyttöönottotarkastuksen lisäksi on tehtävä varmennustarkastus, jos kyseessä on luokan 1, 2 tai 3 sähkölaitteisto, sekä merkittäville muutos- ja laajennustöille.

Viikoittainen kunnossapitotarkastus. Asetuksen 205/2009 16 § edellyttää, että työmaalla tehdään työn aikana vähintään kerran viikossa kunnossapitotarkastus, jossa tarkastetaan muun muassa valaistus ja rakennustyön aikainen sähköistys. Tämä on jatkuva velvoite koko hankkeen ajan, ei kertaluontoinen.

Kuka saa tehdä ja kuka vastaa

Sähköturvallisuuslaki 1135/2016 tuli voimaan 1.1.2017 ja kumosi aiemman sähköturvallisuuslain 410/1996. Lain 55 § asettaa edellytykset sähkötöiden tekemiselle: töitä johtamaan on nimettävä riittävän kelpoisuuden omaava henkilö eli sähkötöiden johtaja, itsenäisesti töitä tekevällä ja valvovalla on oltava riittävä kelpoisuus tai muuten riittävä ammattitaito, käytössä on oltava tarpeelliset työvälineet ja säännökset, ja toiminnasta on tehtävä ilmoitus sähköturvallisuusviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista.

Suunnitelmaan kuuluu siis nimet ja roolit, ei pelkkä piirustus.

Miten suunnitelma pysyy ajan tasalla

Asetuksen 11 § sanoo tämän suoraan: suunnitelmat on tarkistettava olosuhteiden muuttuessa ja ne on muutenkin pidettävä ajan tasalla.

Työmaalla olosuhteet muuttuvat viikoittain. Keskukset siirtyvät rungon noustessa, syöttöjä jatketaan ja valaistus seuraa työrintamaa. Ennen töiden alkua piirretty nousukaavio vanhenee nopeasti, ja vanhentunut kaavio on tarkastuksessa huonompi kuin ei kaaviota lainkaan, koska siihen luotetaan.

Tähän on kaksi ratkaisua, ja ne eivät sulje toisiaan pois. Toinen on nimetty vastuuhenkilö, joka päivittää kaavion. Toinen on se, että kaavio piirtää itse itsensä: Spine piirtää palveluun reaaliaikaisen nousukaavion sitä mukaa kun keskuksia liitetään verkkoon, näyttää keskuskohtaisen kuormituksen liikennevaloina ja tallentaa mitattavan datan koko työmaan historian ajalta.

Yhteenveto

Työmaan sähkösuunnitelma koostuu neljästä osasta: tehontarve hankkeen raskaimman vaiheen mukaan, verkon rakenne nousukaavioineen ja kaapelireitteineen, kuormakannan mukainen suojaus SFS 6000-7-704:n mukaisesti, ja valaistus samassa suunnitelmassa varavalaistusta myöten. Velvoite tulee asetuksesta 205/2009, jonka 10 §:n luettelossa rakennustyön aikainen sähköistys ja valaistus on kohta 4. Tarkastuksia on kolme lajia ja viikoittainen kunnossapitotarkastus jatkuu koko hankkeen ajan. Jos haluat käydä läpi oman hankkeesi sähkösuunnitelman, katso työmaasähköistyksen tuotteet tai ota yhteyttä: myynti@tsr-elsite.fi tai +358 9 4555 588.

Usein kysytyt kysymykset

Onko työmaan sähkösuunnitelma lakisääteinen?

Kyllä, osana turvallisuussuunnittelua. Valtioneuvoston asetuksen 205/2009 10 §:n mukaan päätoteuttajan on tehtävä ennen rakennustöiden aloittamista kirjalliset työturvallisuutta koskevat suunnitelmat, ja luettelon kohta 4 on rakennustyön aikainen sähköistys ja valaistus.

Kuka vastaa suunnitelman tekemisestä?

Suunnitteluvelvoite on päätoteuttajalla, joka esittää suunnitelmat rakennuttajalle. Itse sähkötöiden osalta sähköturvallisuuslain 1135/2016 55 § edellyttää, että töitä johtamaan on nimetty riittävän kelpoisuuden omaava sähkötöiden johtaja ja että toiminnasta on tehty ilmoitus sähköturvallisuusviranomaiselle.

Miten liittymä mitoitetaan oikein?

Hankkeen raskaimman vaiheen todellisen huipputehon mukaan, ei nimellistehojen summana. Huippu syntyy yhtäaikaisista käynnistyksistä. Jos työmaa otetaan käyttöön kesällä, mitoituksessa on otettava huomioon myöhemmin tuleva lämmitys- ja kuivatuskuorma.

Mikä standardi koskee työmaan sähköasennuksia?

SFS 6000 -sarjan osa 7-704, joka koskee rakennustyömaita. Sarja kattaa asennukset, joiden nimellisjännite on enintään 1000 V vaihtojännitteellä ja 1500 V tasajännitteellä, ja sen julkaisee SESKO ry. Vuoden 2022 uudistuksessa täsmennettiin vikavirtasuojausvaatimuksia ja lisättiin tarkastuksia koskevia vaatimuksia.

Kuinka usein työmaan sähköistys pitää tarkastaa?

Vähintään kerran viikossa. Asetuksen 205/2009 16 §:n mukaan kunnossapitotarkastuksissa on tarkastettava muun muassa valaistus ja rakennustyön aikainen sähköistys. Tämän lisäksi tulevat sähköturvallisuuslain mukaiset käyttöönottotarkastus ja luokan 1, 2 ja 3 laitteistojen varmennustarkastus.

Kuuluuko valaistus sähkösuunnitelmaan vai erikseen?

Samaan suunnitelmaan. Asetus nimeää sähköistyksen ja valaistuksen samassa kohdassa, ja 26 § asettaa valaistukselle omat vaatimuksensa: riittävä ja sopiva yleis- ja paikallisvalaistus, häikäisyn ja äkillisten valaistuserojen välttäminen sekä riittävä varavalaistus siellä, missä yleisvalaistuksen vikaantuminen altistaisi työntekijät erityiselle vaaralle.

Lähteet